Saturday, January 7, 2012

Mainonnan monet kasvot



Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, mainosalan synty ja kehitys on kulkenut käsi kädessä teollistumisen myötä. Suomessa kehitys oli sidoksissa myös kansalliseen heräämiseen. Teollistumisen vauhti alkoi kiihtyä vuoden 1809 Porvoon valtiopäivien jälkeen. Ensin perustettiin tekstiilitehtaita, sahoja ja paperitehtaita. Ne loivat perustan suurteollisuuden aikakaudelle. 

Taideteollisuusnäyttelyt vahvistivat uskoa kotimaiseen työhön. Vuonna 1871 perustettiin Taideteollisuusyhdistyksen koulu, joka on nykyisen Taideteollisen korkeakoulun alku. Metsäteollisuuden voimistumisen myötä esimerkiksi Kymijoen varteen nousi suursahoja ja paperitehtaita. Reaalipalkat nousivat ja kaupunkeihin avattiin paljon uusia puoteja. Varallisuuden kasvun myötä lehtien, kirjasten ja lukemistojen suosio kasvoi. Näin ollen myös mainosten määrä lisääntyi.

Ensimmäiset reklaamit eli mainokset olivat kilpiä, kortteja ja julisteita. Seuraavaksi tulivat sanomalehdet, joista sai ostaa ilmoitustilaa. Sitten tulivat ilmoituksia välittävät toimistot. Toimistot olivat vastaus kauppiaiden tarpeisiin. Kaikilla ei ollut valmiutta houkuttelevien ilmoitusten laatimiseen, joten palvelu ostettiin reklaamitoimistolta. Vuonna 1903 perustettu Ilmoitustoimisto Hermes tarjosi muista ilmoitustoimistoista poiketen myös ilmoitusten suunnittelupalvelua.  Tämä antaa aiheen pitää Hermestä Suomen ensimmäisenä mainostoimistona.

Sana mainonta tuli suomen kieleen 1920-luvulla. Tuolloin  mainonnasta käytettiin usein reklaami-sanan lisäksi propaganda-sanaa. Reklaamin ja propagandan välillä ei nähty juurikaan eroa. Propaganda sai synkän leiman myöhemmin sodan aikana. Mainoksissa alkoi näkyä 1930-luvulla runsaasti suomalaisuuden symboleja. Tuolloin ilmestyivät ensimmäiset mainokset, joissa käytettiin hyväksi julkisuuden henkilöiden antamia käyttäjälausuntoja ja suosituksia.

Sodan sytyttyä 1939 Suomessa siirryttiin välittömästi kulutustavaroiden säännöstelyyn. Mainosvalot kiellettiin ensimmäisenä. Kaupallinen mainonta loppui lähes täysin.  Mainosalan ammattilaisten taitoja  hyödynnettiin   tiedotustehtävissä.  Isänmaallisuus ja perusarvot näkyivät mainonnan sisällössä. Mainosala virkosi nopeasti säännöstelyn loputtua 1940-luvun lopulla.

Mainonta alkoi kytkeytyä osaksi markkinointia 1950- ja 1960-luvuilla.
Mainonnalla oli tuolloin valistuksellinen ote. Mainonta opetti hampaiden pesua ja henkilökohtaisen hygienian hoitoa. Samalla hammastahnojen ja hygieniatuotteiden merkit jäivät mieleen. Informatiivisuus ja suomalaisuuden teema olivat leimallisia 1970-luvulle. Energiakriisin aiheuttama taantuma johti kehotukseen ostaa kotimaisia tuotteita.  Elämäntyylimainonta sai sijaa 1980-luvulla. Tähän vaikuttivat voimakas talouskasvu ja mainostoimistoalan kansainvälistyminen. 

Seuraavalla vuosikymmenellä iski lama. Yritykset leikkasivat mainosbudjettejaan merkittävästi. Tämä ajoi mainostoimistoja vararikkoon. Kun yritykset alkoivat taas 1990-luvun lopulla mainostaa, ne hakeutuivat uusiin valovoimaisiin toimistoihin. Kansainvälistyminen jatkui voimakkaana. Internet toi 1990-luvulla uusia ulottuvuuksia mainontaan.

Sponsorointi on yksi mainonnan ja markkinointiviestinnän keino. Yritys saa myönteistä julkisuutta tukemalla taiteilijoita tai urheilua. Se ei suinkaan ole hyväntahdon ele yritykseltä, vaan kaupankäyntiä yrityksen ja sponsoroitavan kohteen kesken. Yritykset hakevat myönteistä julkisuutta myös lahjoittamalla rahaa erilaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin.

Mainokset sisältävät tuoteinformaation lisäksi ajan arvoja ja asenteita. Mainonta on ajan peili. Yhteiskunnalliset muutokset ovat heijastuneet mainonnan sisällölliseen kehitykseen. Parhaillaan eettiset ja ekologiset kysymykset näkyvät mainonnassa. Mainontaa kritisoidaan vastamainoksilla.

”Historioitsijat ja arkeologit tulevat vielä jonain päivänä huomaamaan,                miten tarkasti ja monipuolisesti mainonta heijastaa aikaansa.
Mainonta on kuin peilikuva ihmisten päivittäisten ajatusten ja toimien kirjosta. Yksikään aikaisempi yhteisö ei ole jättänyt yhtä selvästi luettavia merkkejä.”

Marshall McLuhan 1964 (Marshall McLuhan oli kanadalainen kulttuurifilosofi)



Maikki  2011

Lähteet:  
Visa Heinonen – Hannu Konttinen: Suomalaisen mainonnan historia
Piste Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 4-6
Internet