Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, mainosalan synty ja kehitys on
kulkenut käsi kädessä teollistumisen myötä. Suomessa kehitys oli sidoksissa
myös kansalliseen heräämiseen. Teollistumisen vauhti alkoi kiihtyä vuoden 1809
Porvoon valtiopäivien jälkeen. Ensin perustettiin tekstiilitehtaita, sahoja ja
paperitehtaita. Ne loivat perustan suurteollisuuden aikakaudelle.
Taideteollisuusnäyttelyt vahvistivat uskoa kotimaiseen työhön. Vuonna 1871
perustettiin Taideteollisuusyhdistyksen koulu, joka on nykyisen Taideteollisen
korkeakoulun alku. Metsäteollisuuden voimistumisen myötä esimerkiksi Kymijoen
varteen nousi suursahoja ja paperitehtaita. Reaalipalkat nousivat ja
kaupunkeihin avattiin paljon uusia puoteja. Varallisuuden kasvun myötä lehtien,
kirjasten ja lukemistojen suosio kasvoi. Näin ollen myös mainosten määrä
lisääntyi.
Ensimmäiset reklaamit eli mainokset olivat kilpiä, kortteja ja
julisteita. Seuraavaksi tulivat sanomalehdet, joista sai ostaa ilmoitustilaa. Sitten
tulivat ilmoituksia välittävät toimistot. Toimistot olivat vastaus kauppiaiden
tarpeisiin. Kaikilla ei ollut valmiutta houkuttelevien ilmoitusten laatimiseen,
joten palvelu ostettiin reklaamitoimistolta. Vuonna 1903 perustettu Ilmoitustoimisto
Hermes tarjosi muista ilmoitustoimistoista poiketen myös ilmoitusten
suunnittelupalvelua. Tämä antaa aiheen
pitää Hermestä Suomen ensimmäisenä mainostoimistona.
Sana
mainonta tuli suomen kieleen 1920-luvulla. Tuolloin mainonnasta käytettiin usein reklaami-sanan
lisäksi propaganda-sanaa. Reklaamin ja propagandan välillä ei nähty juurikaan
eroa. Propaganda sai synkän leiman myöhemmin sodan aikana. Mainoksissa alkoi
näkyä 1930-luvulla runsaasti suomalaisuuden symboleja. Tuolloin ilmestyivät
ensimmäiset mainokset, joissa käytettiin hyväksi julkisuuden henkilöiden
antamia käyttäjälausuntoja ja suosituksia.
Sodan sytyttyä 1939
Suomessa siirryttiin välittömästi kulutustavaroiden säännöstelyyn. Mainosvalot
kiellettiin ensimmäisenä. Kaupallinen mainonta loppui lähes täysin. Mainosalan ammattilaisten taitoja hyödynnettiin
tiedotustehtävissä. Isänmaallisuus
ja perusarvot näkyivät mainonnan sisällössä. Mainosala virkosi nopeasti
säännöstelyn loputtua 1940-luvun lopulla.
Mainonta alkoi kytkeytyä osaksi markkinointia 1950- ja 1960-luvuilla.
Mainonnalla oli tuolloin valistuksellinen ote. Mainonta opetti hampaiden
pesua ja henkilökohtaisen hygienian hoitoa. Samalla hammastahnojen ja
hygieniatuotteiden merkit jäivät mieleen. Informatiivisuus ja suomalaisuuden
teema olivat leimallisia 1970-luvulle. Energiakriisin aiheuttama taantuma johti
kehotukseen ostaa kotimaisia tuotteita. Elämäntyylimainonta sai sijaa 1980-luvulla.
Tähän vaikuttivat voimakas talouskasvu ja mainostoimistoalan kansainvälistyminen.
Seuraavalla vuosikymmenellä iski lama. Yritykset leikkasivat mainosbudjettejaan
merkittävästi. Tämä ajoi mainostoimistoja vararikkoon. Kun yritykset alkoivat
taas 1990-luvun lopulla mainostaa, ne hakeutuivat uusiin valovoimaisiin
toimistoihin. Kansainvälistyminen jatkui voimakkaana. Internet toi 1990-luvulla
uusia ulottuvuuksia mainontaan.
Sponsorointi on
yksi mainonnan ja markkinointiviestinnän keino. Yritys saa myönteistä
julkisuutta tukemalla taiteilijoita tai urheilua. Se ei suinkaan ole
hyväntahdon ele yritykseltä, vaan kaupankäyntiä yrityksen ja sponsoroitavan kohteen
kesken. Yritykset hakevat myönteistä julkisuutta myös lahjoittamalla rahaa
erilaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin.
Mainokset
sisältävät tuoteinformaation lisäksi ajan arvoja ja asenteita. Mainonta on ajan
peili. Yhteiskunnalliset muutokset ovat heijastuneet mainonnan sisällölliseen
kehitykseen. Parhaillaan eettiset ja ekologiset kysymykset näkyvät mainonnassa.
Mainontaa kritisoidaan vastamainoksilla.
”Historioitsijat ja arkeologit
tulevat vielä jonain päivänä huomaamaan, miten tarkasti ja
monipuolisesti mainonta heijastaa aikaansa.
Mainonta on kuin peilikuva ihmisten päivittäisten ajatusten ja toimien
kirjosta. Yksikään aikaisempi yhteisö ei ole jättänyt yhtä selvästi luettavia
merkkejä.”
Marshall McLuhan 1964 (Marshall McLuhan oli kanadalainen
kulttuurifilosofi)
Maikki 2011
Lähteet:
Visa Heinonen – Hannu Konttinen: Suomalaisen mainonnan historia
Piste Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 4-6
Internet